Perinteinen kiinalainen taistelutaito

Tai Shin Mun eli Suuren Viisaan Koulu, tunnettu myös apina-kung funa, on perinteinen kiinalainen taistelutaito. Laji sisältää kaikki perinteisen taistelulajin elementit. Monipuoliseen järjestelmään sisältyy taistelutekniikoiden lisäksi mm. hierontaa, kovetus- ja hengitysharjoituksia sekä leijonatanssia. Tai Shin Mun ei ole urheilulaji eikä sisällä kilpailutoimintaa.

Kung fun harjoittelu tähtää sekä terveeseen ja pitkään elämään että tehokkaaseen taistelutaitoon.

Historiaa

Perimätiedon mukaan lahjakas oppilas Aw Tien Si oppi pohjoisen, eteläisen ja keskisen Kiinan apinatyylit ja yhdisti ne jälleen yhdeksi opiksi. Hänestä tuli suuri mestari ja arvostettu perinteen vaalija, joka omisti elämänsä apinanyrkkeilyn opettamiseen.

Alkuaan tyyli tunnettiin apinanyrkkeilynä (hou chuan). Nimitys Tai Shin Mun (Suuren Viisaan Koulu) otettiin käyttöön vasta myöhemmin buddhalaisuuden levittyä Kiinassa, jolloin koulu nimettiin uudelleen mytologisen apinajumalan nimen mukaisesti Tai Shin Muniksi.

Koulu kehittyi Kiinan historian mukana ja sai vaikutteita mm. taolaisesta ja buddhalaisesta filosofiasta sekä Shaolin-perinteestä.

Linja

Koulun nykyinen suurmestari on si chou Leng (Aw Kheng Long). Hän on edellisen suurmestarin pojanpoika ja oppi suvun perinteisen taistelutaidon isoisältään, joka niinikään oppi taidon omalta isoisältään. Suomeen tyyli ajautui Saksasta 1993 jolloin suurmestarin toisen pääoppilaan si gung Bernd Krieselin kaksi oppilasta Sujit Wings ja Alexander Schaibakoff aloittivat opetuksen Helsingissä.

Tällä hetkellä oppi Suomeen tulee suoraan vanhemmilta opettajilta Saksasta, sekä suurmestarilta Malesiasta. Suomessa Tai Shin Mun kung fua voi harjoitella jo viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Rovaniemellä ja Ivalossa.

Apinatyyli

Tai Shin Mun-koulu muodostuu useasta alalajista, eli taistelutyylistä ja taktiikasta. Viisi päätyyliä ovat puuapina, kiviapina, matala apina, ujo apina ja juopunut apina. Nämä tyylit on kehitetty erilaisiksi reiteiksi erilaisille ihmisille samaan päämäärään. Kullekin parhaiten soveltuva tyyli määräytyy ruumiinrakenteen, liikkumistavan ja luonteen perusteella. Kukin alatyyleistä muodostaa oman kokonaisuutensa, vain vanhempi mestari saattaa hallita useamman kuin yhden tyylin. Suomessa harjoitellaan tällä hetkellä matalaa apinaa, puuapinaa sekä ujoa apinaa.

Kung fun harjoittelusta

Harjoittelu muodostuu perustekniikasta, pariharjoittelusta ja liikesarjasta. Näitä täydentävät erottamattomana osana hieronta sekä kovetus- ja hengitysharjoitukset. Ainoastaan koko paketti mahdollistaa tehokkaan ja terveellisen harjoittelun.

Aluksi opitaan perusteita, kuten asentoja, liikkumista, lyöntejä ja potkuja. Tekniikoiden vaikeusaste kasvaa nopeasti oppilaiden edistyessä.

Liikesarjat, eli nyrkkeilymuodot (chuan tao), ovat koulun harjoitusjärjestelmän ehdoton perusta. Liikesarjat sisältävät tyylin tekniikat ja ovat tärkein väline harjoittelussa - oikein harjoiteltuna ne opettavat tehokasta liikkumista, voimankäyttöä, ohjelmoivat refleksejä ja ylläpitävät sekä parantavat terveyttä.

Hieronta, eli tuina, on tärkeä osa kung fu-oppilaan harjoittelua. Tuina sekä hengitysharjoitukset, kuten chi kung ja nei kung, mahdollistavat kovan harjoittelun vahvistaen kehoa ja mieltä.

Tai Shin Munin oppilas harjaantuu sekä aseettomassa taistelussa että aseiden käytössä. Perusteiden jälkeen opitaan käsittelemään erilaisia aseita, kuten pitkää keppiä, veitsiä, sapelia, lyhyitä keppejä tai keihästä. Lajiin kuuluu niin sanotut 18 perinteistä kiinalaista asetta.