Perinteinen kiinalainen taistelutaito

Tai Shin Mun (Da Sheng Men, Suuren Viisaan Koulu) on tunnettu myös apina-kung funa. Se on perinteinen kiinalainen taistelutaito. Laji sisältää kaikki perinteisen taistelulajin elementit. Monipuoliseen järjestelmään sisältyy taistelutekniikoiden lisäksi mm. hierontaa, kovetus- ja hengitysharjoituksia sekä leijonatanssia. Tai Shin Mun ei ole urheilulaji eikä sisällä kilpailutoimintaa.

Tehokkaan taistelutaidon lisäksi oikeaoppinen kung fun harjoittelu edistää terveyttä ja pidempää elämää.

Historiaa

Perimätiedon mukaan lahjakas oppilas Aw Tien Si oppi pohjoisen, eteläisen ja keskisen Kiinan apinatyylit ja yhdisti ne jälleen yhdeksi opiksi. Hänestä tuli suuri mestari ja arvostettu perinteen vaalija, joka omisti elämänsä apinanyrkkeilyn opettamiseen.

Alkuaan tyyli tunnettiin apinanyrkkeilynä (猴拳 hou chuan). Nimitys 大聖門 Tai Shin Mun (Da Sheng Men, Suuren Viisaan Koulu) otettiin käyttöön vasta myöhemmin buddhalaisuuden levittyä Kiinassa, jolloin koulu nimettiin uudelleen mytologisen apinajumalan nimen mukaisesti Tai Shin Muniksi.

Koulu on kehittynyt Kiinan historian mukana ja se on saanut vaikutteita mm. taolaisesta ja buddhalaisesta filosofiasta sekä Shaolin-perinteestä.

Linja

Tai Shin Mun-koulun nykyinen ja järjestyksessä 17. suurmestari on 胡健龍 Aw Kheng Long. Hän on edellisen suurmestarin pojanpoika ja oppi suvun perinteisen taistelutaidon isoisältään, joka niinikään oppi taidon omalta isoisältään.

Suomeen tyyli ajautui Saksasta 1993, jolloin suurmestarin toisen pääoppilaan Bernd Krieselin kaksi oppilasta Sujit Wings ja Alexander Schaibakoff aloittivat opetuksen Helsingissä.

Tällä hetkellä oppi Suomeen tulee suoraan suurmestarilta Malesiasta, sekä vanhemmilta opettajilta Saksasta. Suomessa Tai Shin Mun kung fua voi harjoitella jo kuudella paikkakunnalla: Helsingissä, Ivalossa, Rovaniemellä, Oulussa, Tampereella ja Nokialla.

Apinatyyli

Tai Shin Mun-koulu muodostuu useasta alalajista, eli taistelutyylistä ja taktiikasta. Viisi päätyyliä ovat puuapina, kiviapina, matala apina, ujo apina ja juopunut apina. Nämä tyylit on kehitetty erilaisiksi reiteiksi erilaisille ihmisille. Kullekin parhaiten soveltuva tyyli määräytyy ruumiinrakenteen, liikkumistavan ja luonteen perusteella. Kukin alatyyleistä muodostaa oman kokonaisuutensa, edistyneemmät harjoittelijat saattavat hallita useamman kuin yhden tyylin.

Kung fun harjoittelusta

Harjoittelu muodostuu perustekniikasta, pariharjoittelusta, liikesarjoista ja sparrauksesta. Näitä täydentävät erottamattomana osana hieronta sekä kovetus- ja hengitysharjoitukset. Näistä muodostuu kokonaisuus, joka mahdollistaa tehokkaan ja tasapainoisen harjoittelun terveyttä ylläpitäen ja vahvistaen.

Aluksi opitaan perusteita, kuten asentoja, liikkumista, lyöntejä ja potkuja. Harjoitusten vaikeusaste kasvaa oppilaiden edistyessä.

Liikesarjat, eli nyrkkeilymuodot (chuan tao), ovat koulun harjoitusjärjestelmän perusta. Liikesarjat sisältävät tyylin tekniikat ja ovat tärkeä väline harjoittelussa. Oikein harjoiteltuna ne opettavat tehokasta, omaa kehoa suojaavaa liikkumista, voimankäyttöä, ohjelmoivat refleksejä ja ylläpitävät sekä parantavat terveyttä. Jokaisella tyyleistä on omat liikesarjansa ja harjoituksensa.

Hieronta, eli 推拿 tuina, on tärkeä osa kung fu-oppilaan harjoittelua. Tuina sekä hengitysharjoitukset, kuten 氣功 Chi kung ja 內功 Nei kung, mahdollistavat kovan harjoittelun terveyttä vaalien.

Tai Shin Munissa harjoitellaan sekä aseettomia että aseellisia taistelutekniikoita. Perusteiden jälkeen opitaan käsittelemään erilaisia aseita, kuten pitkää keppiä, veitsiä, sapelia, lyhyitä keppejä, tai keihästä. Aseesta tulee kehon jatke. Eri aseiden harjoittelu kehittää liikedynamiikkaa ja vaikuttaa näin myös aseettomaan tekniikkaan avaten liikeratoja ja tuoden lisää voimaa. Aseita ja asetekniikoita on lajissa paljon ja niistä löytyy jokaiselle omaa liikkumista ja voimankäyttöä taydentävää opittavaa.